Tähän saakka olen luullut, ettei pakastemustikoista saa kunnollisia muffinsseja. VIka on tainnut olla resepteissä tai vaihtoehtoisesti tekijässä. Hummingbird Bakeryn kirjan ohje sai mustikkamuffinssihimon heräämään ja yllättävän makoisia tuli pakastemustikoistakin. Toisen reseptin löytää täältä, mutta minusta näillä tuli kyllä vielä kuohkeampia ja maistuvampia. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että tehtiin pakastemustikoista !

 

Bluberry Muffins

5 1/2 dl jauhoja (käytin kakkuvehnäjauhoja)

4 1/2 dl sokeria

1 tl suolaa

1 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 tl soodaa

vajaat 4 dl piimää (Asidofilusta tällä kertaa)

1 muna

1/2 tl vaniljauutetta

70g suolatonta voita sulatettuna

mustikoita vähän yli puolet puolen litran pakastepussista

Kuumenna uuni 170 asteeseen.

Sekoita jauhot, sokeri. suola, leivinjauhe ja sooda yleiskoneen kulhossa K-vatkaimella hitaalla nopeudella.

Sekoita piimä, muna ja vaniljauute keskenään kulhossa ja kaada vähitellen jauhoseokseen. Sekoita ainekset hyvin. Lisää sulatettu voi koko ajan sekoittaen ja lisää vähän koneen nopeutta. Anna pyöriä, kunnes taikina on sileä ja tasainen.

Kaada pakastetut mustikat erilliseen kulhoon ja lisää hiukan jauhoja Sekoista mustikat jauhoisiksi ja lisää varovasti käännellen tasaisesti taikinaan.

Lusikoi taikina muffinssipellille paperivuokiin (saavat olla aika täynnäkin) ja paista ohjeen mukaan uunissa 25min. Tosin pakastemustikat taisivat tehdä sen verran viilennystä, että otin muffinssit uunista pois vasta noin 30min kuluttua.

Kirjan kaikissa ohjeissa on olettamuksena, että leipojalla on käytössään yleiskone. En kyllä tiedä yhtään syytä, miksei käsin onnistuisi myöskin, kunhan on kärsivällinen sekoittaja.

Alla vielä lähikuvaa rakenteesta. Nämähän ovat parhaita tuoreina, saman päivän aikana nautittuina, mutta yleensä saa pikaisesti mikrossa käyttämällä myös alkutuoreuden tuntua. Silloin pitää tosin syödä tosi nopeasti heti perään...  Tätä kikkaa tullaan testaamaan tälläkin erällä - satsista kun tuli 17 enemmän tai vähemmän suurta muffinssia.