On varmaan tullut joskus aikaisemminkin mainittua, että meidän esikoisellemme kelpaa yleensä pasta kaikissa muodoissa ja mauissa. Tämä pikainen rykäisy ei siis ollut poikkeus. "Onpa hyvää pastaa" kuului äidille palkkioksi ja tuntui erityisen hyvältä, kun tämän tekemisessä ei tosiaan kulunut aikaa eikä pahemmin kyllä mielikuvitustakaan, aineksista puhumattakaan. Ei silti, hyvää oli äidinkin mielestä.

Pastavesi siis laitettiin kiehumaan ja pasta keitettiin paketin ohjeen mukaan. Pannulle lorautettiin sitruunamehua ja oliiviöljyä, raastettiin yksi valkosipulinkuori, puolitettiin kirsikkatomaatteja ja edellisen päivän pihvinloput sekä hitunen suolaa. Lopuksi sekoitettiin pasta joukkoon ja nautittiin saman tien parmesaanilla maustettuna... Näyttää kovasti nestemäiseltä tuo kastike kuvassa, mutta imeytyi kyllä tosi nopeast pastaan ja antoi sopivasti makua.