Lasketaanko mökiltä poimitut mustikat meille lähiruoaksi vaikka ajetaan sinne yli kaksi tuntia suuntaansa ? Minusta lasketaan.

Pihan vadelmat ainakaan eivät voisi kasvaa paljon lähempänä - vadelmapensas kun ei sisätiloissa taida ruukussa menestyä ;-)

Loppukesän parhaita nautintoja ovat jälkiruoat ja herkkuleivonnaiset tuoreista marjoista. Olemmekin hyödyntäneet herkkuja oikein urakalla. Noin viimeksi mustikkamuffinssien ja mustikka-vadelma-puhaherukka -hillon muodossa. Viimeksi mainitusta riittänee iloa vielä tuoresesongin jälkeenkin.

Noin muuten on ruoanlaitto jäänyt lähinnä vanhojen ja tuttujen reseptien pikaiseen toteutukseen. Helteellä kun ei pahemmin tee mieli kokata ja ruokahalukin on ollut kaikilla vähän kadoksissa.

HIllo on tehty täysin perusreseptillä ja näppituntumalla eli huuhtelin marjat ja kaadoin kattilaan. Sekaan lorautin pikkuisen sitruunamehua ja ripottelin vaniljajauhetta. Pohjan peitin vedellä ja kaadoin hillosokeria sen mitä pussista vielä löytyi eli varmaan tuollaisen kolmanneksen. Sitten vaan keitin kunnes näytti hyvältä. Kauan ei siinä mennyt, vajaan puoli tuntia sekoittelin. Sitten vaan täytin pari pientä, keitettyä lasipurkkia. Osan hillosta jätin kuppiin heti herkuteltavaksi. Oma hillo itse tehdyn leivän päällä maistuu ainakin minulle aamupalalla :-)