No, tuli siitä sentään jollain tavalla kakun näköinen, vaikka pursotusten kanssa sitten taas olikin hankaluuksia. Pojat tappelivat vieressä ja minä sitten omien komentokarjaisujeni välissä yritin saada kakkua koristeltua. Tietäähän sen, ettei sillä tavalla tule hyvää jälkeä.
Vähän hämäriä kuvia, mutta kun lähempää salamalla otettuna heijasti niin, ettei näkynyt kuin valkoista.
Ja nyt ei minulla ole enää edes marsipaanikoristeita jäljellä, jotein ei paineita kakuntekoon. Taidankin pitää kakuissa pientä taukoa ja kerätä voimia seuraavaan yritykseen edes vähän aikaa. Syödä täytyy kuitenkin, joten eiköhän jotain jutunjuurta saada muistakin viritelmistä.