perjantai, 23. toukokuu 2014

Itse asiassa

p.gif?e48be540-d94a-4210-b32f-d2c72c65cc

Päädyin lopulta tekemään ruokablogini Bloggeriin

Tervetuloa lukemaan : 

Tätä (keittiö)elämää 

 

Minna

perjantai, 9. toukokuu 2014

Pitäiskö ?

Mietin tässä, että pitäisikö taas vaihteeksi erottaa kirjat ja ruoka blogeissa toisistaan ja missä mitäkin sitten höpöttäisi. Siksi tässä testaan Vuodatuksen nykymuotoa - mielenkiintoista. Pitäiskö ?

 

 

lauantai, 29. lokakuu 2011

Kiitos ja kumarrus...

Uskottava se on - aika ei vain yksinkertaisesti riitä. Varsinkaan kahden blogin ylläpitoon.

Siispä Eriqou kiittää ja kumartaa tältä erää Murkinoiden osalta. Jutut jatkuvat toisessa blogissani "Ja kaikkea muuta" Siellä olen pääasiassa sanaillut kirjoista tai muista harrastuksista, mutta tästä lähtien pistän joukkoon myös reseptejä - siis niitä harvoja, joita tulee uusia kokeiltua, kuvattua ja kirjattua tässä vauvatohinoiden lomassa...

Tämä blogi hiljenee siis entisestään, mutta pidän vielä pystyssä reseptiarkistona ja kukapa tietää... ehkäpä joskus on aika palata.

Aurinkoista syksyn jatkoa kaikille !

 

perjantai, 7. lokakuu 2011

Appoffee tai jotain sinnepäin...

Kaikkihan me olemme kuulleet Banoffee-tortusta ja Manoffeekin alkaa olla useimmille jo jollain tasolla tuttu. Onko siis aika jo lanseerata Appoffee ? Siis mikä ? No Apple - Toffee tietysti. Toinen nimivaihtoehto voisi olla tietysti Omeffee tai Omoffee... Omenoita siis :-)

 

Helppoakin helpompaa herkkua. Olin jo aikaisemmin keittänyt paria purkkia kondensoitua maitoa runsaassa vedessä noin kolmen tunnin ajan, joten toffeen saamiseksi piti vain avata purkki kaapista. Pohjan tein sitruunapiirakan hyväksi todetulla ohjeella. Omenat leikkasin lohkoiksi ja kypsensin pannulla voin, sitruunankuoren, sitruunamehun ja fariinisokerin kera. Ihan vain sen aikaa, että pehmenivät. Piirakan kokoaminen olikin sitten helppoa. Pohjan päälle toffeeta, siihen vielä omenat paistomehuineen. Tarjoiltaessa vielä päälle kermavaahtoa ja tummaa suklaata (Valrhona, Caraibe 66%)

Takuuvarma makeannälän taltuttaja !

 

tiistai, 4. lokakuu 2011

HItauden häpeää ja omenapiirakkaa...

Melkein hävettää... ruokaa on syöty, reseptejä kokeiltu, mutta blogiin en meinaa niitä saada päätymään sitten millään.  Kokattu siis on ja valokuviakin jopa näpsitty, mutta haasteena on koneaika. Meidän vauvalla on jonkinlainen vaisto siihen, milloin äiti istuu koneen viereen. Silloin viimeistään herää päiväunilta. Kaiken lisäksi blogi on aina se viimeinen kaiken maailman Wilmojen ja pankkisivujen jälkeen...

Tässä nyt kuitenkin pikaisen omenapiirakan resepti. Alkuperäinen idea ja taikinan (perus)resepti Delicious-lehdestä, mutta vaniljakastikkeessa oikaisin kylmästi. Lehden reseptissä keitetään ns. oikea vaniljakastike, minä vaan vatkasin pikapikaa 3dl vettä ja 1dl vaniljakreemijauhetta kiisseliksi. Ajaa saman asian ja onnistui vauvan istuskellessa sitterissä katselemassa... Alkaa jo poika tottua yleiskoneen meteliinkin, ei tarvitse kuin huolehtia, että on viereisessä huoneessa. Keittiössä ei ääntä vielä kestä ja onhan se kieltämättä vähän häiritsevä aikuisenkin korvaan.

Tämä piirakka teki iltapäivällä kauppansa sellaista tahtia, että piti illan jälkiruoaksi tehdä suklaavanukasta. Minä kun toivoin saavani piirakkaa vielä aamupalallakin... :-)

Hiero muruiksi runsas 3dl vehnäjauhoja, 2 rkl vaniljakreemijauhetta, ripaus suolaa (jos voissa ei ole) ja 125g kylmää voita (suolatonta tai vähäsuolaista). Lisää 1 kananmuna vaivaa nopeasti taikinaksi. Lisää tilkka vettä, jos jää liian kuivaksi. Laita taikina muovikelmun sisään ja jääkaappiin hetkeksi jähmettymään. (mielellään 30min, mutta en kerinnyt pitämään niin kauan)

Tee vaniljakreemikiisseli purkin ohjeen mukaisesti.

Kuori ja leikkaa n.4 omenaa. Sekoita omenalohkoihin vajaa desi demerara-sokeria ja puoli desiä sitruunamehua.

Kauli taikina leivinipaperin päällä vuoan pohjaa suuremmaksi levyksi. Tästä tulee aika pieni piirakka, halkaisijaltaan noin 20cm. Nosta taikina paperin päällä vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä vaniljakreemi pohjalle. Kaada päälle omenalohkot ja käännä taikinan reunoja vähän niiden päälle.

Paista uunissa vajaan tunnin verran 170 asteessa. Jos haluat ruskean pinnan reunoihin, niin voitele munalla. Minä en tällä kertaa viitsinyt.